Perjantai jännittää. Isän 40-vuotisjuhlat, äidin valmistujaiset. Todella monet tulevat juhlistamaan tätä. Eilen oli pikkuveljeni syntymäpäiväjuhlat. Hän sai hienoja lahjoja :) Minulla itselläni on syntymäpäivät 9.3. Hieman jännittää, sillä laulan juhlissamme "Finlanders - Oikeesti " biisin. Osaan sanat jo ulkoa, mutta entä jos unohdan ne kesken laulun? Entä jos kaikki eivät pidä laulustani ja pyrkivät salista pois ?  Minulla on kuulemma hempeä ja kaunis ääni. Itse en osaa sanoa mitään. Minä osaan kyllä mielestäni laulaa ihan tarpeeksi hyvin :) Tässä biisin sanat vielä, voitte lueskella niitä:

Finlanders - Oikeesti

Joka päivä kaikenaikaa
mietin onko tämä totta ollenkaan
että kanssas
tätä taikaa rakkauden me koetaan
että kantaa oikeasti
tämä tunne aina päivään huomiseen
ja taas hetken
ihanasti
tunnen sydämeni lentoon lähteneen

Tahdon oikeesti olla sinun
enkä vain leikisti rakastaa
kanssas oikeesti kokea kaiken
mikä ollut on unelmaa
tahdon syliisi painaa pääni
tahdon lämpöösi nukahtaa
olla kanssasi oikeesti onnellinen
sua oikeesti rakastaa

Uskonut en silloin ennen
että todellisen onnen löytäisin
kun mä aina tullen mennen sitä juuri pakenin
mutta nyt on kaikki toisin
luotas lähteä mä koskaan tahdo en
olet nainen suurenmoisin
mulle lahjoitit sä aidon rakkauden

Tahdon oikeesti olla sinun
enkä vain leikisti rakastaa
kanssas oikeesti kokea kaiken
mikä ollut on unelmaa
tahdon syliisi painaa pääni
tahdon lämpöösi nukahtaa
olla kanssasi oikeesti onnellinen
sua oikeesti rakastaa

Olla kanssasi oikeesti onellinen
sua oikeesti rakastaa...

 

Huhhuh. Nyt parin päivän aikana olen tehnyt niin paljon muutakin, kuin ollut koneella, täällä kirjoittelemassa. Tänään siirsimme pari hiehoa naapurin navettaan, ja vaihdoimme muutaman ryhmäkarsinavasikan paikkaa. Oli muuten kuuma! Vaikkakin keskellä talvea. Viimeisessä ryhmäkarsinassa oli rakas Visterini, joka oli erittäin hankala siirtää isojen hiehojen riviin. Toinen tunsi itsensä vielä niin pieneksi. Toinen vaikea vasikka oli Vanilja. Ihan valkoinen, todella kaunis ja huomaavainen. Kun avasimme ensimmäisen ryhmäkarsinan oven, sieltä juoksivat kaikki neljä vasikkaa ruokintapöydälle. Siellä sitten oli mukavaa juosta hiki valuen niiden perässä ja yrittää rauhoitella niitä. Siinä meni sitten noin 3 tuntia. Sen jälkeen pääsi nauttimaan rauhallisesta ja hyvästä ruuasta. Pian olikin jo lypsy. 

Täksi vuodeksi on luvattu paljon juhlia, eikä eräs tyttö tiedä, mitä laittaisi päälleen kaikkiin juhliin. Hameita ja mekkoja kyllä löytyisi, mutta onko niihin sopivia "lisukkeita" jossain? Musta hameeni, helmillä koristeltu rinnus, on kuin unelma. Hieno puku, mutta liian pieni. Siispä se menee jonnekin, en yhtään tiedä minne. Ehkä sitä voisi pitää pareissa juhlissa. Jos siis se menee. Sitten on sininen, aivan unelmia täynnä oleva isoihin juhliin oleva. Häihin, valmistujaisiin, ikäjuhliin tarkoitettu luultavasti. Se on kyllä upea, mutta onko se liian pramea joihinkin juhliin? Tuskin kukaan ostaa hametta/mekkoa vain siksi, että käyttäisi niitä vain kerran ja sen jälkeen hame tai mekko jäisi kaappiin lojumaan, ja kun sen löytäisi, se olisi jo pölyssä ja likainen. Sitten kolmas on ruskea hame, joka ulottuu noin säärien puoliväliin. Sen käyttö onkin rajoitettu nykyään. Toivottavasti sitä ei ostettu turhaan. Kaunis hame on. Kyllä sitä tulee vielä käytettyä.

 

Tässä fiilistelyä maalta. :) Piristää kipeänkin päivää.

Hyvää ystävänpäivää kaikille, vaikka tuleekin hieman myöhässä. Minulla se ei ollut kovin mukava ystävänpäivä. Jouduin leikkaukseen ja nyt en voi mennä varpaani takia opiskelemaan. En voi siis kävellä. Mitä vikaa on muuten nuorissa, jotka haluavat aikuisina eläinlääkäreiksi tai maatilanisänniksi tai emänniksi. Kaupunkilaiset ainakin kauhistelevat asiaa. Minä itse rakastan lehmiä. Tässä helmikuun kuva navetalta:

Lempilehmäni, lempieläimeni, parhain ystäväni<3 Unelma<33